Lämmitysjärjestelmä

Lämmitysjärjestelmän valinta tuli pohdinnan alle hyvin nopeasti talovalinnan alkuvaiheessa, sillä sen vaikutus budjettiin ja energialaskelmiin on merkittävä. Uusiin taloihin on jo laadittu energiatodistus, mutta nyt kesällä se tulee pakolliseksi myös vanhoihin taloihin myyntitilanteessa, mikä on herättänyt jo nyt paljon keskustelua mediassa suuntaan ja toiseen.

Lämmitysjärjestelmästä kyseltäessä saimme usein vastaukseksi, että maalämpö on tänä päivänä se järkevin ja pitkässä juoksussa taloudellisin vaihtoehto. Alkuun olimme kuitenkin sillä kannalla, ettei se kustannuksiltaan mahdu meidän budjettiin. Tämän vuoksi suunnittelimme ns. hybridijärjestelmää, missä takka- leivinuunin sisään upotetut siirtimet siirtäisivät uunin lämmön veteen (meillehän siis tulee monien muiden uusien talojen tapaan vesikiertoinen lattialämmitys koko taloon). Tämä varmasti säästää sähköä, mutta se edellyttää tiytysti sitä, että uuniin on puita tiuhaan tahtiin lyötävä ja tietysti poissaollessa lämmitys olisi täysin sähkön varassa.

Nooh, seuraavia vaihtoehtoja miettimään.. Palkkaamamme rakennusfirman pomo oli kuullut, että ilma-vesilämpöpumpulla voisi päästä jopa maalämpöä vastaaviin säästöihin. (Ilma-vesilämpöpumppu on lämpöpumpputekniikkaa hyödyntävä lämmitysratkaisu. Ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämmitysenergiaa ulkoilmasta ja siirtää sen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään.) Tämän miinus puolena on se, että kovemmilla pakkasilla, lämmitys tapahtuu käytännössä sähköllä. Tämä voisi siis olla hyvinkin toimiva ratkaisu etelämpänä, missä pakkasia on todella vähän verrattuna näihin leveysasteisiin. Loppujen lopuksi päädyttiin kuitenkin maalämpöön, koska loppujen lopuksi maalämpöjärjestelmän hintaero verrattuna hybridijärjestelmään oli vain noin 4-5000€. Ajateltiin, että satsataan nyt tähän ja pihistellään sitten jostain muusta. Kun niitä säästökohteita vain löytyisikin.... :D


Maalämmöstä kysyttiin tarjouksia useammasta paikasta ja hinnat vaihtelivat 12-17 000€ välillä. Tarjousten vertailusta teki haastavaa se, että joka firmalla on erilaiset takuut tuotteille, eri poraussyvyydet ja eri näkemykset siitä, minkä kokoinen pumppu pitää olla jne. Siinäpä sitten on hyvä päätöksiä tehdä. Onneksi tässäkin asiassa pystyi konsultoimaan ystäviä, tuttavia, naapureita ja kylänmiehiä.. ;) Lopulta saimme tutun kautta hyvän tarjouksen, mikä valittiin. Ainakin järjestelmän tulisi olla huolettomin, kun ei tarvitse niin stressata polttopuiden teolla. Itse asiassa huomenna pitäisi Gebwell:in miesten tulla porakaivo poraamaan. Heidän piti tulla jo loppuviikosta, mutta ilmeisesti heidän koneet oli jumissa jossain venäjän rajalla ja tulo viivästyi. Nyt jännätään ja toivotaan, että kallio löytyy nopeasti, sillä jos ei löydy niin alkaa eurot vilistä silmissä. Peukut pystyyn siis! 

Tuo energiatodistus on myös mielenkiintoinen. Meidän taloonhan ei siis ole tulossa eristystä seiniin vaan homma hoituu paksummalla hirrellä. Hirsitalot on saaneet jonkinmoisia helpotuksia tuon energiatodistuksen laskukaavan suhteen, koska luonnollisesti ne fuskaa enemmän kuin nykyiset uudet paksusti eristetyt talot (ja kun meiltä kysytään niin, mitä enemmän ilma kiertää ja vaihtuu, sen parempi!). Hybridijärjestelmällä talo olisi energiatodistuksessa sijoittunut D-luokkaan ja nyt maalämpöjärjestelmällä se hyppäsi suoraan B-luokkaan. Energiatodistus päivitetään vielä uudelleen siinä vaiheessa, kun Kontion miehet on käyneet tekemässä tiiviysmittaukset, tosin en tiedä voiko niiden tiimoilta mitään kovin radikaaleja muutoksia tulla. Vaan näihin palataan sitten, kun asia tulee jälleen ajankohtaiseksi.